Eilen lähdettiin pellavapään kanssa tutkimaan paikkoja. Sää oli ihanan lämmin ja pellavapään iloksi aurinko ei paistanut. Hän nimittäin inhoaa auringonpaistetta ja tuntuu ottavan suoranaisena loukkauksena, jos aurinko paistaa hänen silmiinsä :-D Itse tarkenin neuletakilla ja onnistuin vakuuttamaan itseni siitä, ettei pellavapää tarvitse villatakkia tuon fleecetakin alle. Pellavapää sai päättää suunnan aika monta kertaa ja juoksennella niin paljon kuin halusi. Tytön riemu oli käsinkosketeltavaa, kun hän kipusi pientä nurmikkorinnettä ylös, pysähtyi keskivaiheilla ja purskahti sydämellisen onnelliseen ja riemukkaaseen nauruun. Aina kun pikku jalkoja väsytti, hän pääsi rattaisiin lepäämään ja pian taas juoksentelu jatkui. Bongailtiin yhdessä kevään merkkejä, eri värisiä kukkia ja puita, jotka olivat puhkeamassa lehteen.
tosi informatiivinen kyltti
Kukkien reunustamilla poluilla tuoksui huumaavan kesäiseltä, ja aamulla allergialääkkeeni napsineena pysyi nenän ja silmien kutinakin loitolla.
yksisilmäinen krokotiili
Sitten kiivettiin vielä kukkulalle ihailemaan maisemia, jotka avautuivat niin Canary Wharfin superhienolle newyorkmaiselle alueelle, Lontoon keskustaan päin kuin suuren puistomme metsiin. Pellavapäätä ei panoraamahienouteni paljoa kiinnostaneet, ja hän halusi heti alas. Höh. :-D
Näkymä Lontoon keskustaan päin. Keskellä kuvaa kohoaa The Shard, joka on Britannian ja ilmeisesti koko Euroopan korkein rakennus. Oikeaan nurkkaan jäävät pari muuta pilvenpiirtäjää, The Gherkin eli "suolakurkku", tuo sukkula, nimetty muotonsa puolesta, ja juuri puun vasemmalla näkyvä "Walkie Talkie". Näiden nimeämisessä on kyllä käytetty mielikuvitusta :-D Noiden muiden nimet muistan joskus lukeneeni, mutta eivät ole jääneet mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
♥