perjantai 30. elokuuta 2013

there is one way to escape but worse things will await

005 mie1
farkut drdenim, t-paita ginatricot, farkkupaita levi's, laukku h&m, kengät converse060 110 IMG_0128 006 mie2 113

Heippahei!

Tänään oli Rantasalmella tapahtuma nimeltään Taiteiden ilta, ja oltiin nuorisovaltuuston hommissa pitämässä lapsille kasvomaalausta ja värityskuvien värittämistä. Tais käydä kuitenkin niin, että meillä oli kaikista hauskinta keskenämme. Kun työosuus päätty ni lähdettiin vielä käymään satamassa, jossa oli paljon lyhtyjä ja paljon ihmisiä. Sieltä suunnistettiin Seuralaan, jossa pojat oli soittamassa ja vaikka oltiin ainoot vieraat ni rokattiin ku kunnon fanit. Päästiin myös rumpujen ääreen, kolme tytsyä rummuissa ja poijjaat huudatti kitaraa ja bassoa, voi korvaparkojani. Hyvillä mielin tulin sen jälkeen kotia ja kattelin vielä vähän lisää Sinkkuelämää.

Asukuvat on viime viikonlopulta, ku olin Marian kaa. Oma kamera ei ollu messissä ja joko sähköposti tai maria ei toimi, joten en saanu loppujenlopuks paljookaan niitä kuvia. Tässä kuitenki muutamia :) Huomenna tänään (nyt on jo lauantai!) suuntaan taas EYP-hommiin Kuopioon, ja vaikka kameran muistikortti lentiki äsken vahingossa huoneen toiseen päähän ni toivon muistavani ottaa sen mukaan. Jos saisin edes jotain järkevää kuvamateriaalia aikaseks, nyt kun postailuintoaki taas riittäis! Nyt kuitenkin nukkumatin kainaloon käy tieni, onhan se jo tän päivän puolella noustava ylös. Ihanaa viikonloppua kaikille!

torstai 29. elokuuta 2013

Maailma muuttuu, niin minäkin


Oon helposti juurtuva ihminen, ja kun juuret johonkin kasvatan, ni ne myös pysyy. Koen olevani hyvin vahvasti eteläsavolainen, koska tässä maakunnassa oon koko ikäni asunut. Niinpä en täältä haluaisi pois - tää vaikuttaa myös miun tulevaisuuteen ja esim. jatko-opiskelukaupungin valintaan, Etelä-Savossa kun vaihtoehtoja on tasan kaks, Mikkeli ja Savonlinna. No Savonlinnasta ei mitään löydy, tietenkään. Mikkeli olis lähellä kotia ja miun rakkaassa Etelä-Savossa, mutta en tiedä löytäsinkö sieltä mitään kiinnostavaa (en oo tutkinu vielä vaihtoehtoja kun en edes tiedä, mitä haluan opiskella!) Kuopiokaan ei niin paha ja kaukainen olis, ja onhan sekin sentään Savossa. Toisaalta haluaisin myös opiskella ulkomailla, vaikka Ruotsissa. Ruotsin kieli on se min grej, miun juttu, ja se on miulle helppoa ja nautin sen opiskelusta. Pelottaa vaan se, että kun juurtuisin myös Ruotsiin, mihin mie sitten ikinä asettuisin? Jos kaipaa kaikkialle, missä on asunu, se vaikeuttaa elämää aika lailla. Myös Englantiin jäi kielikurssin jälkeen kaipuu, ja sielläkin ois hauska asua joskus. Kaikissa näissä unelmissa on vaan esteenä just ne juuret. Tässä mitä nyt oon kaks vuotta asunu Rantasalmella, oon tänneki jo kasvattanu ne pikku paholaiset, enkä halua vielä edes ajatella, mitkä tuskat koen ku joudun päästää irti tästä paikasta. Koko lukioajan oon asunu samassa soluasunnossa samassa huoneessa samojen tavaroiden ja osittain samojen ihmisten kanssa. Huonoista kausista huolimatta tääkin on miun koti, ja kodista on vaikee luopua. Vuoden päästä kun koittaa lähtö jonnekin, on taas kerran jätettävä kaikki tutut ihmiset ja kuviot ja hypättävä tyhjän päälle. Kaikki pitää rakentaa uudestaan, koti, ihmissuhteet, koulunkäynti, seututietämys... Rantsulla miulla on tää kaikki. Käyn koulua, jossa ihmiset tietää jo millanen mie oon. Miulla on ystäviä, ja meillä on sisäpiirivitsejä ja hyviä muistoja. Tunnen paikat kylällä ja osaan helposti suunnistaa paikasta toiseen, ja tiedän lyhimmän reitin kauppaan, kuntosalille ja pankkiin (ei niissä paljon tietämistä ole, mutta kaks vuotta sitten en tienny niitäkään). Joudun jättää tän ihanan kamalan solun, enkä enää koskaan kuule niitä tuttuja ääniä ja haista tuoksuja, joista kodin tunnistaa - esim. kun joku menee isoon vessaan, avaa oven, laittaa valot päälle, ilmastointi alkaa hurista, ovi raksahtaa kiinni ja lukko kääntyy. Tai ulko-oven kitinä tai se tuoksahdus, joka käytävässä aina leijuu. Tää huone, jossa nyt kirjotan tätä samalla, ku pikkukärpänen kipittelee tabletin näytöllä ja väistelee miun sormia, on jo muutaman kuukauden päästä tyhjä huone vain, enkä tuu enää koskaan nukkumaan täällä. Kyllä, tämä on koti. Se vaan tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeelta ajatella, että nyt tää on miun koti, mutta kohta miulla ei oo enää mitään asiaa tänne. Annan avaimet pois ja roijaan tavarani johonkin (herra ties mihin, ei savonlinnan kotona oo tälle kaikelle tilaa!). 

18-vuotiaan ei pidä kuitenkaan liikaa juurtua. Miulla on vielä koko elämä edessä, ja miun täytyy opiskella, että saan ammatin. Miun täytyy nähdä maailmaa ja kokea asioita, enkä voi jatkuvasti ikävöidä paikkoihin, joihin en enää koskaan pääse. Eikä sitä tiedä, mihin elämä miut heittää - saatan loppujen lopuks löytää itteni onnellisena vaikka Helsingistä. Elämä on tässä ja nyt, ja tällä hetkellä miulla on muutakin murehdittavaa, kuten ne perkeleen yo-kirjotukset. En oo lukenu lähestulkoon yhtään eli en todellakaan tarpeeks, ja jos alisuoriudun laiskuuden takia ni suutun itelleni. Ehkä voisin keskittyä nauttimaan tästä lukiolaisen elämästä vielä kahen ja puolen jakson ajan. Oon hyvä oppilas ja AION ottaa itteeni niskasta kiinni. Loppusyksyn saan levätä, mutta koko lukuloman mie todellakin luen. Korotan vaikka näitä syksyn aineita jos ne menee huonosti, mutta minähän herranjestas kirjotan ulos lukiosta hyvillä papereilla, kun semmosilla tänne tulinkin. Sit ku kirjotukset on ohi, voin keskittyä tulevaan kouluun (jos oon siinä vaiheessa jo löytäny jotain kiinnostavaa...) ja hyvillä mielin ajatella, että hyvinmenneet kirjotukset auttaa kouluun pääsyssä. Sillon voin olla ylpee itestäni ja sanoa että kerranki onnistuin, kerranki jaksoin keskittyä ja nyt voin kiittää. Opiskelu on miulle tärkeetä, ja vaikka todistuksissa on vaan numerot, jotka ei vaikuta jokapäiväsessä elämässä, haluun kuitenki olla ylpee itestäni ja painaa sen valkolakin päähän yhdessä muiden luokkalaisten kanssa.

Ja vaikka ajatus lukion, Rantasalmen ja mahdollisesti Etelä-Savon jättämisestä nyt pelottaa, voihan se olla, että seuraavan nurkan takana minuu oottaa valtava onni ja hyvä elämä. En halua jäädä paikoilleen, vaan kokea paljon uutta, että voin sit vanhana sanoo, että kylläpä minä nuorena tein ja koin. Välitavotteena nyt lukion läpäiseminen hyvillä arvosanoilla ja sitä ennen ihan ensiks hyvät yöunet, että jaksan huomenna taas matikantunnilla kaheksalta laskea korolle korkoa.
pikku-Essi

ei niin pikkunen Essi

perjantai 23. elokuuta 2013

LITHUANIA 2013

142 143
Vilnassa oli tosi paljon kerrostaloja, jotka oli ilmeisesti Neuvostoliiton ajoilta. Ne oli tosi surkeessa kunnossa :(
153
Ekana päivänä noustiin Gediminaksen torniin. Tornin huipulle sisäänpääsy opiskelijalta maksoi 2 litiä eli alle euron, ei siis paljoo surettanu maksaa.154
Tornin huipulta oli sitä paitsi mahtavat näkymät. Tässä uusi Vilna165
... ja tässä vanha Vilna :)kisu
Meiän majapaikassa oli ylisöpö kisu, joka tuli aina meiän huoneeseen nukkuu päikkäreitä!173
Käytiin yks päivä tällasessa paikassa, jossa oli tosi paljon kaikkee vanhaa "romua" uusiokäytössä. Tässä esim. ulkoilmaelokuvateatteri :)208
Käytiin myös Neuvostoaikasella kolhoosilla. Tää on huippukuntonen ajoneuvosuoja.vilnassa
Vilnassa syötiin frozen yoghurtia, tuo annos makso vähän päälle euron :D Ja vieressä Vilnan katedraalin edessä oleva pikku laatta, jossa pitää pyöriä ympäri ja sitten kaikki toiveet toteutuu :)
210 235
Kipeenä oli hyvä ryystää litratolkulla majapaikan loputtoman ystävällisten ihmisten keittämää ihmeellistä kukkateetä, joka oli kyllä hyvää!moletai
Majapaikka oli myös tosi hienon näkönen :)266
Tässä jo yllämainittu ylisöpö kisuli nukkumassa miun kaa päikkäreitä :3286
Mie missasin melonnan kokonaan kipeillessäni, mut pääsin sentään vastaanottamaan muita miun ryhmäläisiä kun ne saapu perille Moletain kauniille hiekkarannalle :)310
Yks ilta leikittiin koko porukalla kaikenlaista, tässä Zombie-leikki.315
Viiden aikaan aamulla oli kaunis auringonnousu :)vasara
Meidän ryhmä (nimeltään Vasara) oli ihan paras!325
Näitä oli kaikkialla ja pitkään mietittiin et mitä nää on.. sepä selviski sitten, ne on postilaatikoita!332 340
Käytiin jonkun romahtaneen linnan tunnelissa hiippailemassa384
Suomalaisten ryhmä388 Meidän oma ryhmä, Vasara, jossa siis sekasin suomalaisia ja liettualaisiajeejee
Lisää mahtavaa vasara-meininkiä!

Moikka!
Liettuasta kotiuduin jo parisen viikkoa sitten, mut jotenki koulun alku on vieny kaikki mehut ja en oo saanu postausta aikaseks. Oltiin siis viikko Liettuassa, Moletai-nimisessä kaupungissa, ja liikuttiin viikon aikana pyöräillen, vaeltaen ja meloen ympäri aluetta. Tää oli sellanen kansainvälinen maaseudunkehittämishanke, mikä voi kuulostaa tylsältä mut ainaki tää reissu oli ihan mahtava! Meidän ryhmään sattu tosi avoimia ja ystävällisiä liettualaisia ja sainki paljon kavereita. Suunnitelmissa on jo reissu syyslomalla takasin! Viikko tosiaan kulu hyvin nopeesti ja paljon tuli nähtyä ja koettua. Liettuassa oli tosi halpaa, ja rahoista piti ihan päästä eroon :D Voi kun näitä kuvia selaillessa tuli taas ikävä kaikkia, toivottavasti syyslomalla pidetään hauskaa!:)