perjantai 22. heinäkuuta 2016

HARRY POTTER -TARPEISTONÄYTTELY



Tiesitkö, että Covent Gardenissa sijaitsee Harry Potter -elokuvien graafisen tarpeiston suunnitelleiden Miraphora Minan ja Eduardo Liman näyttely, jossa on kaksi kerrosta Potter-elokuvissa nähtyä tavaraa esillä? No en tiennyt minäkään vielä pari viikkoa sitten. Mina ja Lima ovat siis tavanneet Potter-kuvauksissa ja sittemmin perustaneet Minalima-suunnitteluyrityksen. Näyttelyn sijainti on Potter-fanille keskeinen, sillä talo sijaitsee kivenheiton päässä Palace Theatresta, jossa esitetään uutta Harry Potter and The Cursed Child -näytelmää. Harva teatteriin jonottava tuntui olevan tietoinen näyttelystä, joka oli aivan heidän silmiensä alla... Näyttelyssä oli lisäksi esitteillä heidän muita töitään, jotka myös olivat upeita. Hintataso vaan oli meikäläisen lompakolle turhan korkea... :( Mutta pidemmittä puheitta, tässä vähän kuvia näyttelystä!


 Sitten vielä asiaan liittyen, satuin käymään bisnesjutuissa King's Crossilla viime viikonloppuna ja halusin samalla pistäytyä Laituri 9 3/4 -kaupassa. Olin haaveillut tuota Tarvehuone-kylttiä meidän vessan oveen ja onnekseni se oli puoleen hintaan ja Tia vieläpä suostui siihen, että se siihen oveen laitetaan :--D Samalla piti ostaa tuo muki, jota olin netissä haaveillut ja irvistellyt kalliille hinnalle. Kaupasta se löytyikin halvemmalla, joten ostopäätöstä ei tarvinnut kauaa pohtia. Tuo siis vaihtaa väriä ja kuvaa, kun siihen kaataa kuumaa nestettä. Näillä helteillä on teenjuonti jäänyt aika vähäiseksi, joten en ole päässyt testaamaan vielä. Toivottavasti toimii odotetun lailla!


perjantai 15. heinäkuuta 2016

MAATILALLA


Oon joskus ennenkin julkaissut pari kuvaa täältä meidän läheiseltä citymaatilalta. Maatila on siis n. 20-30 minuutin kävelymatkan päässä lähimmältä metroasemalta. Silti siellä asustelee mukavasti vaikka mitä kotieläimiä, ja viereisissä kerrostaloissa on varmasti oikein mukava asua hajuhaittojen kanssa.


Tykätään käydä siellä aina silloin tällöin ihastelemassa eläimiä. Tämä reissu toteutettiin yhdessä kavereidemme kanssa!

on vielä vähän harjoiteltavaa tässä heittämisessä... :-D
Moikka lemmä! Moooi!

maanantai 11. heinäkuuta 2016

TAAPERON PUUHAKIRJA


Tein Mutsis on -blogin ohjetta soveltaen pellavapäälle kirjan tuliaisiksi Suomesta. Muuttelin ohjetta hiukan, en esimerkiksi tajunnut yhtään blogista löytynyttä selitystä kirjan sivujen yhteen liimaamiseen, joten tein oman versioni. XD Ostin askartelukaupasta huopaa ja softista, jotta kirjassa olisi erilaistakin näppituntumaa. Paljon tarvikkeita löytyi kotoa jo valmiina. Kansiin liimasin lopulta kuumaliimalla tätä kukallista kangasta ja ompelin reunat. Leikkasin softiksesta kirjaimet ja liimasin nekin kuumaliimalla.


Kumpikin näistä ideoista on napattu Mutsis on -blogista. Tyttö rakastaa tuota helmisivua ja tykkää kyllä repiä nepparikiinnitykselliset leppäkertun pilkut irti, muttei osaa itse laittaa niitä takaisin kiinni. Toisin kuin Mutsis on -blogin ohjeessa, minä ompelin nepparit kiinni, jotta ne kestäisivät paremmin.


Tämä aukeama oli mielestäni oma ideani, sillä meillä oli jo valmiiksi erimuotoisia huopakuvioita. Leikkasin itse vain kolmion, vinoneliön ja neliön. Kaikki ovat kiinni parissaan tarranauhalla, ja irtilähtevät on tarkoitus kerätä kelta-siniseen kuoreen. Aina kun sanon keltaisen värisen muodon olevan pyöreä, pellavapää nousee sylistä ja alkaa pyöriä. Rakas ei ole tainnut tajuta, että kyseessä on eri sana :---)


Omenapuuideakin on Mutsis on -blogista. Laitoin tosin kaikki omenat tarranauhalla kiinni.


Kuppikakkukangasta jäi omasta pyjamahousuprojektistani rutkasti yli, joten leikkelin fleecestä muutaman muffinin ja liimasin ne huovalle, sillä itse fleecekangas oli aika lötköä. Sitten kehittelin niille tällaisen aukeaman, jossa on keittiö ja uuni. Tytön mielestä näitä kuppikakkuja ei kuitenkaan syödä, vaan hän aina leikkii juomista niistä. Jos minä sanon "namnam" hän toteaa "ei, juua!" Selvä, nämä eivät siis ole ruokaa vaan juomaa.


Vauvasivu on myös minun ideoimani. Neljä vauvaa erivärisissä vaatteissa piileskelee tällä aukeamalla. Yksi on katon alla olevalla ullakolla sängyssä peiton alla, yksi kuvan mukaan ikkunalaudalla, yksi tytön pään takana olevissa rattaissa ja yksi vessanpöntöllä. Tyttö rakastaa kylpemistä, joten kaikki neljä vauvaa päätyvät aina "pylpyammeeseen".


Juna-aukeamasta oli maininta Mutsis on -blogissa, ja koska pellavapää suorastaan rakastaa junia, päätin toteuttaa sen hänen kirjaansa. Tytöllä on oma selkeä järjestyksensä erivärisille junanvaunuille, ja jos laitan ne väärään järjestykseen, hänen täytyy korjata järjestys ennen kuin sivua voi kääntää :--D


Tästäkin kukkasivusta oli versio ohjeessa, ja sovelsin sitä hiukan. Valitettavasti kuva on hiukan huono, sillä kuvausassistenttini ei suostunut pysymään kirjasta erossa hetkeäkään :--D


Vaatesivukin löytyi Mutsis on -blogista. Leikkasin paidan, mekon, housut, sukan, vaipan ja sortsit softiksesta.

Sellainen puuhakirja! Nyt kun itse sitä selaa, toivon, että olisin tehnyt enemmän sivuja. Sain tähän kuitenkin uppoamaan tuhottomasti tunteja, joten en olisi ehtinyt tehdä enempää. Onneksi pellavapää tykkää isosta kirjastaan, ja tahtoo usein leikkiä sillä. 

lauantai 9. heinäkuuta 2016

YLÄILMOISTA


Ollaan nyt muutettu Tian kanssa yhteiseen kämppään. Viikko sitten perjantaina allekirjoitettiin sopimukset ja aloitettiin muutto. Miun työnantajat toi autolla meille ne miun tavarat, jotka oli niiden autotallissa säilössä, ja lisäksi haettiin vielä heidän kanssaan yksi autollinen tavaraa Tialta. Oon ihan uskomattoman kiitollinen työnantajille kaikesta avusta, jota oon heiltä saanut. Miulla oli sitten pakkomielle päästä uuteen kotiin heti asumaan, kun tosiaan Suomesta tulon jälkeen asustelin kaverien ja työnantajien luona. Niinpä nukuin ensimmäisen yön patjalla tyhjässä huoneessani, jota koristi vain pari matkalaukkua. Hinku purkamaan tavaroita oli kova, mutta mihinkäs purat kun ei oo kalusteita... Lauantaiaamuna sitten haettiin loput tavarat Tialta ja lisäksi ostettiin yhdeltä perheeltä tosi paljon tarpeellista tavaraa, sillä he muuttavat maasta. Sieltä tuli ainakin vaatekaappi, hylly, pieni pöytä, silitysrauta ja -lauta, imuri, keittiötarvikkeita, sänky, lattia- ja pöytälamppuja ja niin edelleen. Tässä apuna oli paikallinen yhden miehen muuttopalvelu (kulkee täällä nimellä man&van eli yksi mies ja yksi paku) joka oli kyllä huippulöytö, puolalainen Mario, jolla oli reipas ote, vahvat lihakset ja hyvä huumorintaju. Muutto sujuikin ongelmitta, ja päästiin yhdessä purkamaan tavaroita.


Tää viikko on siksi osittain eletty vähän sotkussa. Miulta esimerkiks puuttuu vielä yksi lipasto, joka on töissä. Se ei mahtunut autoon, kun tällä kertaa kuskatessa oli lastenistuinkin autossa. Sen takia miun lattialla on vielä pari kasaa, mutta aika hyvin kaaos on hallinnassa. Tänä aamuna löysin jopa miun sähköhammasharjan, joka oli viimenen kadonnut asia. Jee! On ollut ihana asua omassa kodissa, ja tää kyllä tuntuu kodilta. On miun aikasemmatkin asumukset tuntunu, paitsi tuo edellinen. Oon niin onnellinen, ettei tartte enää olla siellä. Tää asunto on vaan miun ja Tian, ja voidaan täyttää kaikki paikat meidän tavaroilla. Ei tartte tunkea epätoivoisesti kaikkia keittiökamppeita yhteen pieneen kaappiin, vaan saatiin itse järjestää tavaramme ihan mihin haluttiin. Kaikkein parasta on se, ettei koskaan tarvitse ahdistua siitä, kun kämppis tulee kotiin. Enemmänkin se tuottaa vaan suunnatonta iloa! Kokataan yhdessä ja sekin on tosi mukavaa.


Paljon asioita on hoidettavana, ja yksi iso niistä on yllättäen WiFi. Kuulostaa pinnalliselta... Mutta meillä on ihan surkea, olematon mobiiliverkon kuuluvuus, eikä mitään nettijuttuja pysty hoitamaan kuin kadulla seisten tai ikkunasta puoliksi ulkona roikkuen. Nytkin, jotta saan kännykän nettiä jaettua koneelle tätä postausta varten, kännykkä on avoimen ikkunan ulkopuolella ikkunalaudalla, ja istun mahdollisimman lähellä ikkunaa, että yhteys riittää. XD Niinpä wifi auttais eteenpäin kaiken maailman asioiden hoidossa, kun sinne ja tänne ja tuonne pitäis ottaa yhteyttä. Onneksi tää sentään tuntuu jotenkuten toimivan, että tuo kännykkä on tuolla ulkona. :---D


Tää viikko on kulkenut kuin siivillä, ja nyt aloittelen pitkää viikonloppua. Työperheeni lähti Suomeen ja tulevat maanantai-iltana takaisin. Siihen asti siis tiedossa laiskottelua! En kyllä tosin enää tiedä, osaanko laiskotella kovinkaan hyvin, kun nyt jo tylsistyttää... Osansa tähän soppaan tuo se, että oon alkanut herätä aikaisin. Kuudelta sängystä ylös joka aamu ihan pirteänä. Tänään sain sentään nukuttua kymmentä vaille seitsemään! Näin aikaisin kun herää, päivällä riittää pituutta... No, onneksi ainakin täksi päiväksi on ihania suunnitelmia, sillä lähdetään kohta Lotan kanssa Liikennemuseoon ja sellaiseen Harry Potter -tarpeistonäyttelyyn. Jee! Sitä ennen käyn vielä pikapikaa lääkärissä, mutta siihenkin on vielä puolitoista tuntia aikaa. Mitähän sitten tekisin, kun postaaminenkin on jo hoidettu...? Ihanaa viikonloppua kaikille!