sunnuntai 21. syyskuuta 2014

SATURDAY IN LONDON & COSY SUNDAY












Moikka!

Eilen lähdin Lontooseen suunnitelman mukaan. Suunnitelmaan ei alun perin kuulunut puoltakaan siitä, mitä tapahtui. Sain nimittäin päähänpiston laittaa Saijalle facebookissa viestiä, oisko sillä aikaa tavata. Sattumalta Saija oli just kommentoinu samaa asiaa miun blogiin! Niinpä tavattiin Saijan ja kolmannen suomalaisen au pairin, Veran, kanssa. Käytiin King's Crossilla ottamassa pakolliset kuvat laiturin 9 3/4 luona ja Harry Potter -kaupassa. Laituriseinälle saikin jonottaa semmoset 45 minuuttia :D Miun suureksi suruksi miun kuvissa ei näy kokonaan tuo laiturin numero, vaikka muuten onnistu niin hyvin ='( Halusin Puuskupuhin huivin kuvaan, koska pottermoren mukaan oon puuskupuh. Olin kuulemma ensimmäinen puuskupuh ikuisuuksiin :--D Pakkohan Harry Potter -kaupasta oli napata mukaan vielä mm. Puuskupuh-pinssi ja Bertie Bottin joka maun rakeita. Valitettavasti paketin takana luki maut ! Mitä ideaa siinä nyt on? Vera ei halunnu kattoo niitä etukäteen, ja onnistu näin ollen saamaan kastemadon ja rään :'--D Mie valikoin vihreän omenan ja sain sokkona vaahtokarkin, ei siis huono tuuri.

Sitten käytiin Veran ja Saijan kanssa mäkkilounaalla ja piipahdettiin Oxford Streetin Primarkissa, josta kotiutin itelleni tarpeelliset laukut. Hienosti lähdin tänne kyllä muutaman laukun kanssa, mutta ne ei sovi kaikkiin miun vaatteisiin ja näin ollen miulla on vaatteita, joihin ei oo ollenkaan sopivaa laukkua :-D Kangaskassi puuttui myös, ja ne lähti siis mukaan Primarkista, samoin kuin ihana tuoksukynttilä. Oxford Streetille ei jääty sen enempää, vaan hypättiin taas metroon ja kolisteltiin Fulhamiin, jossa tavattiin Mia, myös au pair. Mentiin pubiin istumaan (nyt mieki oon sen siis kokenu!) ja siitä päädyttiin lopulta Thamesin varrelle syömään fish & chipsiä. Oli aivan loistava ja ihana päivä! Tyttöjen kanssa tavataankin seuraavan kerran perjantaina sitten Mian synttäreiden merkeissä.

Viihdyttiin yhdessä aika myöhään, ja olin kotona vasta yhden jälkeen. Oi sitä väsymystä. Kaaduin sänkyyn ja nukuin iloisesti pitkälle aamupäivään. Sitten otin taas vaahtokylvyn ja menin alakertaan just sopivasti syömään lounaaksi roast dinnerin (joo, illallisen lounaaksi.. nojaa) perheen kanssa. Ai että oli herkullista! Sen jälkeen skypetin Saran kanssa varmaan kolme tuntia EYP-juttuja hoitaen ja nyt makaan sängyssä peiton alla ja datailen. Tänään on ollu viileempi päivä, ja oon ollu ihan jäässä. Lämpimät neulehousut, pitkät villasukat, fleecevuorinen huppari, kaulahuivi ja peitto. Nyt tarkenee! Hostperhe pistää menemään t-paidoissa, missä on miun karaistunut suomalainen kylmyyden kestävyys!? (Epäilen, ettei sitä oo koskaan ollutkaan) No, nyt vois olla aika saada ruokaa, joten taidan hipsiä taas alakertaan. Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen :) Heippa!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Vuoristorataa

Moi!

Viime päivinä miun olo on ollu aika jännä. Vaikka on paljon kivoja juttuja, kuten loistava hostperhe, uuden puhelimen odottelu postista, brittiläinen pankkikortti (tunnen itteni sen kanssa niin rikkaaks ja hienostuneeks, vaikkei tilillä ole pennyäkään rahaa ennen ekaa palkkapäivää), tunnin päästä koittava tapaaminen kahden saksalaisen au pairin kanssa illallisen merkeissä ja huominen reissu Lontooseen, ja miun pitäis kai olla ihan onneni kukkuloilla, ni oon myös syvällä sisimmässäni jotenkin alakulonen. Jos oisin Suomessa ni nimeäisin tän syys- ja alkavaksi kaamosmasennukseksi, mutta eihän täällä ole kaamoksesta eikä vielä oikein syksystäkään tietoakaan!



Ehkä se on koti-ikävä,ehkä se on surua perheen puolesta kun poika ei nuku hyvin ja on siis päivisin hyvin ärtyisä ja itkuinen ja hostäiti erittäin väsynyt tuuditeltuaan poikaansa koko yön ja tehtyään siihen päälle vielä pitkät työpäivät. Hostisä on joutunu olemaan poissa kotoa reilut kaksi viikkoa ja palasi tänään kotiin, mikä on toisaalta riemu, mutta lapset on myös vähän hämmentyneitä tilanteesta, kun eivät ihan täysin ymmärrä, miks isi oli poissa ja nyt se on takasin. Itku on ollu herkässä ja tunnelma vähän haikea, vaikka isä on nyt kotona eikä ole pois lähdössä ihan heti uudelleen. Minuuki jotenki surettaa hoitaa poikaa kun se itkeskelee äidin perään kaikki päivät, aurinkoisuus on satunnaisia pilkahduksia lukuunottamatta tipotiessään.


Samalla tunnen olevani hyvin kiittämätön. Miulta ei puutu mitään, mutta silti valitan jostakin. En siis oo onneton, päinvastoin hyvin onnellinen, mutta joku pala tuntuis puuttuvan. Jos olisin nyt Suomessa, hoitaisin tätä menemällä iltaisin järven rannalle istumaan ja kattelemaan tähtiä, niin ku viime vuonna. Sillon käänsin tämänkin melankolian voitokseni ja nautiskelin yksinäisyydestä, syksyn tunnusta, tähdistä ja veden läheisyydestä. Täällä vaan ei niitä järviä samalla tavalla löydy.

Ehkä syy on hyvien kavereiden puute lähistöllä, koti-ikävä ja tuttujen asioiden kaipuu. Ehkä syy on se, että aivot on kääntäny takas suomeks ja englanninkielisten sujuviwn lauseiden muodostus takeltelee. Meinaan oikeesti monta kertaa päivässä sanoa asioita ääneen suomeksi, ja kun alan kääntää lausetta englanniks, on se muotoa minä tarzan, ukkapukka.

Englannin hyviä puolia: karhunvadelmia ja viinirypäleitä kasvaa takapihalla

Se mitä yritän sanoa, on: perhe ja ystävät, minuun saa ottaa yhteyttä. Teiän asiat kiinnostaa ainakin yhtä paljon ku ennenki, haluan kuulla kuulumisia ja käyttää suomen kieltä, muistella vanhoja juttuja ja kanavoida ikävän järjellisiin uomiin ja hoitaa sitä. Äitille kiitos ihanasta postikortista<3

torstai 18. syyskuuta 2014

little street

 photo 105_zps7a491825.jpg  photo 243_zpsd28c7d27.jpg  photo 072_zps34992013.jpg  photo 116_zps614e0fbc.jpg  photo 146_zpsa30e6b89.jpg  photo 167_zpsdd5628f3.jpg  photo 133_zpsa43c90d7.jpg  photo 071_zpsb35182f6.jpg  photo 052_zps29f757f8.jpg  photo 060_zpsa55f1e1b.jpg  photo 063_zps16d9da33.jpg  photo 148_zps16e310f9.jpg  photo 162_zpsd3985d10.jpg  photo 212_zpseb61fd2e.jpg  photo 235_zps28113c0e.jpg

Moikka!

Käytiin eilen poitsun kanssa Little Streetillä. Se on Frimleyn rautatieasemarakennuksen sisälle rakennettu lasten "kaupunki", jossa on kahvila, kampaamo, kauppa, lääkäri, rakennustyömaa ja paloasema. Koko homman eteen on nähty älyttömästi vaivaa ja tuloksena aivan upea minimaailma. Jos oisin vähän pienempikokonen ni oisin varmasti leikkiny tuntikausia aivan innolla iteki :-D Koska oltiin kerran valmiiks rautatieasemalla ni käytiin ennen ja jälkeen Little Streetin kattomassa junia, koska poitsu rakastaa niitä. Heti "maman" jälkeen sen yleisin sana on varmasti "tsu-tsu" eli juna :D Nähtiinki 5 junaa ja konduktöörit ja muut matkustajat jopa vilkutti pojalle takasin. Pieni oli ihan onnensa kukkuloilla! Matkalla ajoin tietysti eka risteyksen ohi ja päädyttiin motarin ramppia kohti. Iski pieni paniikki, enhän mie täällä osaa ollenkaan suunnistaa jos joudun motarin kautta ties mihin asti! Poika sai samalla päähänsä alottaa huutokonsertin ja kilju ja huuti vuorotellen. En vastannu sille ni huuto vaan ylty ja mie yritäi kauheessa mekkalassa miettiä että miten ikinä selvitään täältä pois :-D Ku taivaan lahjana eteen ilmaantu liikenneympyrä! (ois pitäny osata oottaa, oon nähny täällä ehkä kolme tavallista risteystä, kaikissa muissa on liikenneympyrä) Siitä mie sit tyylikkäästi ajoin kierroksen ja pääsin takas turvaan, haha. Kolme noista kuvista on muuten sitten taaperokerhosta, kaikki nuo, mitkä ei näyttäis kuuluvan joukkoon :-D

Tänään miulla oli taas vapaailtapäivä. Oon tullu siihen tulokseen, että miun on saatava uus puhelin, koska oma samsungi vetelee todellakin viimesiään ja hostperheen antama puhelin tilttaa koko ajan. Kävin siis tänään kaupungilla O2:n liikkeessä, jossa meni kaks tuntia ja jossa puhelimen osto tyssäs siihen, että mie en saa tehtyä sopimusta, koska en oo shoppaillu tarpeeks briteissä, jotta yhtiö vois varmistua siitä, että maksan laskuni ajallaan. Ihanaa! Olisin toki voinu valita 550 punnan vakuuden, jonka maksaa puhelimen oston yhteydessä ja saada sen kolmen kuukauden päästä takasin. Jos miulla tollasia rahoja ois takataskussa ni mikä ettei, ku se ois kuitenkin kokonaisuudessaan palautunu, mut ööh en nyt ihan niin rikas oo :-D Nyt oottelen hostperhettä kotiin jostain, missä lienevätkään. Jos laittais sit kännykkää netin kautta tilaukseen niitten kanssa illemmasta. Täällä kun liikkeestä saa tosiaan ostettua puhelimen vaan liittymän kanssa ja siihen tarvii sit noi luottotiedot viimesen puolen vuoden ajalta (joita miulla ei ole ku oon ollu täällä vasta kaks viikkoa hehz). Tässä yhteydessä kaipaan Suomea ja nettikauppoja, joissa puhelimen saa ilman liittymää maksamatta järjetöntä pay as you go -hintaa (about 50-100 puntaa ekstraa puhelimen hintaan) ja SEN LISÄKSI operaattorin sim-korttilukituksen avaamista (50 puntaa)... (Y)

Mutta nyt poistun lukemaan kirjaa ja oottelemaan perhettä kotiin (ja ehkä saaamaan ruokaa jossain välissä), moikka!:)

maanantai 15. syyskuuta 2014

it's just a moment, go and seize it

 photo 317_zpse4a2b210.jpg
ihanat sisarukset :* photo 016_zps2356429c.jpg  photo asususususu_zpsc37a075f.jpg
toppi only, hame ginatricot, laukku kirpparilta (h&m), sukkikset lidlistä (:D:D:DD), kello kultajousesta (o.n.e.) photo 005_zpsd3402e13.jpg
anna leipää! photo 019_zps609c9f56.jpg  photo 173_zps03f91789.jpg  photo 031_zpscc1c6ba5.jpg  photo 011_zpsc3dc0258.jpg  photo mekkokokokokoko_zpsfce1d5a1.jpg
mekko BHS, £30 photo 174_zpsd917d523.jpg

Moikka!
Tässä muutamat kameraan roikkumaan jääneet kuvat viime viikolta, kun esim käytiin poitsun kanssa ruokkimassa sorsia kanaalilla. Tänään miulla oli kans vapaapäivä, jonka käytin mainiosti. Ensin heräilin rauhassa, ja lähin sitten enkun keskustelukurssille. Oli ihana päästä viimein kunnolla juttelemaan ihmisten kanssa! Tapasin siellä yhden serbialaisen au pairin ja yritin houkutella sitä huomiseen taaperokerhoon, saa nähdä ilmestyykö. Ois huippua saada seuraa omasta kotikaupungista! Sitten löysin uuden lyhyemmän reitin keskustaan ja kävin kaupoissa pyörähtämässä. BHS:ltä ostin ihanan mekon, koska miulla ei oo täällä yhtään ja koska oli viimenen Prisman palkkapäivä ;) Illalla suunnittelin uimaan menoa mutta söin vähän liikaa lounaalla ja tuli aika huono olo, joten lepäilin kotona, lueskelin blogeja ja hyvää kirjaa, kuuntelin musaa ja leikin lasten kanssa.

Huomistakin ootan jo innolla, hauska päästä taas arkeen. Nyt viikonloppuna en oo niin paljoo tehny mitään lasten kanssa kun ne on perheenä ollu aika paljon menossa ja mie oon tehny omia juttujani. Hyvä niin, mutta kiva olla taas niidenkin kanssa enemmän. :)

Nyt taidan mennä jatkamaan tota kirjaa, se jäi niin kivaan kohtaan! Sit vois kans käydä juomassa iltateet hostäidin kanssa (kuule essi ei siun tarvii sulkeutua iltasin omaan huoneesees jos et halua! -joo... okei, pidetään mielessä) ja käydä aikasin nukkumaan että jaksaa huomenna taas touhuta. Heippa!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

ELY & BURY ST EDMUNDS

 photo 044_zps84905ce7.jpg
Lauantaiksi oltiin sovittu Pinjan kanssa tapaaminen. Ongelmaksi muodostui tapaamispaikka: Mihin ihmeeseen mentäis? Jätettiin homma tyylikkäästi perjantai-iltaan, joka kului pohtiessa valintoja (tai siis Pinjan tehdessä ehdotuksia ja miun mumistessa tietämättömänä et kaikki kiva käy :D). Lopulta päädyttiin Cambridgen lähellä sijaitsevaan Elyyn, josta päästäis halutessamme junalla myös toiseen pikkukaupunkiin, Bury St. Edmundsiin. Miullahan tää junamatka oli ensimmäinen Briteissä ikinä, ja pakko myöntää, että jännitti. Ensinnäkin koko lippusysteemi tuntuu a) oudolta b) oudon helpolta. Menopaluulippu on usein vaan tyyliin punnan kalliimpi ku pelkkä meno, ja kortti käy mihin tahansa junaan matkustusvälillä. Jos siis on tiukka vaihto ja missaa yhden junan ni ei se mitään, lippu käy seuraavaankin junaan, kunhan on oikee reitti. Paluu on sit kans ihan millä junilla vaan, halvimmassa lipussa ehtona on vaan se, että pitää palata saman vuorokauden sisällä. Ja se kortti on sellanen pankkikortin kokonen, aivan jotain muuta ku Suomen e-liput ja muut häsellykset. Kaiken lisäks jopa Camberleyssä on asema ja siellä lipunmyyntiä! VR sais ottaa mallia, tää ei nimittäin mikään isoin paikka ole mutta silti epävarma ensimatkustaja saa lippunsa tiskiltä ja neuvojen kera. No, selvisin Lontooseen Waterloon asemalle ja sit piti mennä metroon. Apua. Tuijotin ihan paniikissa sitä metrokarttaa ja mietin, et en tuu ikinä selviimään perille, varsinkaan hengissä. Lopulta kysyin neuvoa mukavannäköseltä naiselta, joka neuvo miulle sitte simppeleimmän reitin. Pääsin metroon, iskin napit korviin ja ajattelin et kyl tää tästä. Paitsi että seuraavalla pysäkillä kaikki ulos metrosta, syystä, jota en kuullu koska ne helkkarin napit oli korvissa... Asemalla selvis, että totta kai miun käyttämä linja oli sinä päivänä pois käytöstä! Syvä hengitys, takasin metrokartalle ja omatoiminen uuden reitin suunnittelu. Ei se sit niin vaikeeta ollutkaan! Ja pääsin ku pääsinkin Kings Crossille, josta seuraava juna Elyyn lähti kymmenen minsan päästä. Loistavaa! Ely oli kiva pikkukaupunki, jossa kierreltiin ympäriinsä, ihailtiin katedraalia ja käytiin lounaalla. photo 074_zps9dfd5740.jpg  photo 076_zps6f6eaf53.jpg  photo 071_zps1d10e0a0.jpg  photo 067_zpsb895d208.jpg  photo 073_zpscacd5b14.jpg  photo 078_zpsbf1bb457.jpg
tonnikalalla täytetty uuniperuna, jälkkäriksi Malterers-kakkua ja juomana tollasta vanhanaikasta limpparia :--) photo 086_zpsefef97cf.jpg  photo 116_zps35004633.jpg  photo 131_zps86d4383f.jpg
huomatkaa kenkänaru jonkun pihalla! :D photo 122_zpsc60d6b86.jpg  photo 127_zps5fd33758.jpg
Löydettiin myös sivukadulta tällanen itsepalvelukauppa, ihana! photo 141_zpsc1a5c098.jpg
Käveltiin yhden kirkon ohi ja siellä oli häät! Sama kävi Buryssäkin matkalla keskustaan. Jännä sattuma! photo 143_zpscb86df21.jpg
Surullinen suljettu punainen puhelinkoppi:(

Elystä lähdettiin sitten sinne Bury St. Edmundsiin. Junamatka kesti puolisen tuntia. Ja niinhän siinä kävi, että Bury oli aivan ihana. Elyssä ei ollut mitään vikaa, mut Bury... Buryssä oli ihanan vilkasta pikkukaupunkimeininkiä ilman turistilaumoja, markkinat, ihania uniikkeja pikkuputiikkeja ja valtava puisto, jonka yhdessä osassa oli valtavia kukkaistutuksia kirjavissa väriloistoissaan ja yhdessä osassa luostarin (?) rauniot. Oli myös joku vanhempi puutarha, katedraali, leikkipuisto (molemmat kun au paireja ollaan ni bongailtiin heti tällaset tärpit), viheraluetta ja joki. Jäätiin Buryyn pidemmäks aikaa kun oli tarkotus, koska ei raaskittu lähteä niin aikasin :D Miullahan se kostautu siinä, et oli pitkä matka, ja olin Camberleyn asemalla takasin vasta vaille 12 yöllä - ja siitä oli vielä edessä noin kolmen kilsan kävely kotiin, pimeessä. Kotikadulla iski niin kova väsy että teki mieli lysähtää just siihen ja jäädä nukkumaan, mut raahauduin ku raahauduinkin perille asti. Laskin käyttäneeni noin 9 tuntia junassa istumiseen tuona päivänä ja käyttäneeni 13 eri junaa, joista osa Lontoon maanalaisia mutta junia yhtä kaikki. Nyt kuvia Burystä:

 photo 308_zps8ccf2076.jpg  photo 175_zpsbbb911ea.jpg  photo 166_zpsc6e25e37.jpg
kyllä, ja nyt on syyskuun puoliväli. joulunodotus voi alkaa! (ei.) photo 180_zps9abedc41.jpg  photo 181_zps0e5061ae.jpg  photo 178_zps7925533f.jpg  photo 257_zps8d707a79.jpg  photo 233_zps06d8d03a.jpg  photo 244_zpsa734674e.jpg  photo 224_zps4f5aa063.jpg
nää kukkaistutukset ei nyt kyllä pääse näissä kuvissa lainkaan oikeuksiinsa :-D photo 241_zps834a139c.jpg  photo 240_zpsef9768c4.jpg  photo 291_zpsc128cf42.jpg  photo 265_zps8664746f.jpg
raunioissa oli osotettu tällasin kyltein, mikä sillä kohtaa oli sijainnut. minä vanhana kuorolaisena löysin äkkiä paikkani! photo 276_zpsa7bc7656.jpg

Oli aivan ihana päivä, aika pitkä vaan. Mutta tulipahan koettua jotain siistiä ja ennennäkemätöntä. Innolla odottelen ensi viikonloppua, josko sitä uskaltautuisin Lontooseen pidemmäksi aikaa ;) En myöskään malta oottaa miun ja Pinjan tulevia seikkailuja! Mutta nyt on aika painaa päätä tyynyyn, öitä kaikille!