HEINÄKUU
Heinäkuussa kävin Mikkelissä muistaakseni parikin kertaa, Marian kanssa yötivolissa, Lillin kanssa Sulkavan souduissa, vanhojen luokkalaisten & Annikan kanssa baarissa ja kaikkee muuta ihanaa kesätouhua. Oli ihanan lämmintä ja kesäistä! Heinäkuussa sain myös sekä opiskelupaikan että au pair -paikan Englannista ja päätin pitää välivuoden.
ELOKUU
Elokuu oli kyllä semmosta menoa ja meininkiä että huhhuh! Ensin oli Amazing Countryside -leiri, sitten Jurassic rock ja Paulan 18-vuotissynttärit, miun ja ihanan Epin ihana roadtrip Lounais-Suomeen ja sitten loppukuusta miun läksiäiset. Elokuun loppuun loppui myös miun työt Prismassa.
SYYSKUU
5.9. muutin Camberleyin au pairiksi. Kotiuduin nopeasti ja vietin ihanan kuukauden. Aloitin kuoron ja enkun tunnit ja tutustuin Camberleyssä ulkomaalaisiin au paireihin ja sitten suomalaisiin au paireihin muista kaupungeista. Pinjan kanssa teinkin ihanan päiväreissun Elyyn ja Bury St. Edmundsiin ja Mian, Veran ja Saijan kanssa treffailtiin Lontoossa.
LOKAKUU
Lokakuussa juhlittiin Mian synttäreitä, matkustin Bournemouthiin tapaamaan kielikurssin aikaista isäntäperhettä, kuorolla oli ensimmäinen keikka ja muutenkin vierailin Lontoossa joka viikonloppu. Loppukuusta matkustin Suomeen ja vihdoin oli EYP:n Savonlinnan alueellinen istunto, jonka pääjärjestin yhdessä Saran kanssa. Istunto oli ihana! Ainoat istuntokuvat lipsahti marraskuu-kollaasiin, vaikka en oo varma kummassa kuussa ne on otettu, istunto kun oli 30.10.-2.11. ;)
MARRASKUU
EYP:n istunto ja Suomiloma loppuivat ja matkustin takaisin Englantiin. Valitettavasti en voinut palata entiseen perheeseen, joten marraskuun asustelin Aldershotissa. Sieltä lähtö koitti marraskuun lopulla. Aldershotin aikana ravasin Lontoossa myös tiuhaan: Winter Wonderlandissa, Suomikirkon joulumyyjäisissä, elokuvissa, ja pidettiin tyttöjen kanssa pari kuvausreissuakin ja yksi kiva pubi-ilta.
JOULUKUU
Joulukuun alussa muutin Mian luokse Lontooseen. Löysin uudet työt ja jäin Mialle asumaan vuokralle. Käytiin shoppailemassa Oxford Streetillä itsenäisyyspäivänä ja illalla lähdettiin baariin. Leikkasin hiukset lyhyeksi, pidettiin Saijan läksiäiset ja meillä oli kuoron joulukonsertti. Kuun puolivälin jälkeen matkasin Suomeen ihanalle lomalle, josta palasin eilen 30. päivä. Tänään lähdetään Pimlicoon kattomaan ilotulituksia ja jatketaan iltaa menemällä johonkin kivaan pubiin hengailemaan. Jee!
Mutta oikeestaan eilisestä sietäis kertoa vähän enemmänkin :D Sanottaisko niin, että miun päivä oli hyvin pitkä. Mainitsin viime postauksessa että aion yrittää nukkua illalla kun yöllä oon bussissa. No, en saanu illalla unta ollenkaan. Bussiin siis nukkumatta silmäystäkään. Yritin nukkua siellä, mutta bussin ilma oli niin kuiva, että aina kun aloin nukahtaa ja lakkasin nieleskelemästä, kurkku karahti kuivemmaksi kuin Sahara ja meinasin tukehtua XD Viiden jälkeen olin lentokentällä ja hengailin siellä lepotuolissa ja luin trendiä, kelpas. Lentokoneessa nukutti hirveesti, mutta istuin käytäväpaikalla ja miun vieressä istu joku tosi awkward poika, enkä uskaltanu nukahtaa haha. Lopulta saavuttiin Lontooseen ja olin jo tosi poikki ja väsynyt raahaamaan 22 kilon matkalaukkua. Olin matkustanu jo 12 tuntia ja nukkunut tuskin ollenkaan, ehkä 10 minuuttia sitten edellisen yön, eli olin ollut hereillä jo vuorokauden. Heathrown kenttä oli ihan täynnä, turistejako, lomalta palaavia paikallisia, en tiedä, mutta ihmisiä oli tuhottomasti. Mahduin onneksi ekaan metroon ja raahauduin laukkuni kanssa ulos metrosta Earl's Courtissa. Aha, meidän tubelinja olikin sitten pois käytöstä. Laukun kanssa ulos asemalta ja ettimään bussipysäkkiä. Tubeja korvaava bussi saapui aika pian, mutta se ei menny meiän asemalle asti. Piti jäädä edelliselle. Joku mummukka bussissa oli menossa samaan paikkaan ja liimas ittensä miun seuraan, mutta ei uskonu ku sanoin että tästä ei mee mitään muuta ku toi korvaava bussi sinne meiän asemalle. Mummon oli pakko mennä sisään joka ikiseen bussiin ja kysyä kuskilta, millä pääsee. Kuskit neuvo kuka minnekin ja matkustettiin esim meidän High Streetiä kaksi kertaa yksi pysäkinväli bussilla, kun ne kuskit väitti että seuraavalta pysäkiltä lähtee bussi ja mummukka usko reppana kaiken. Yhessä vaiheessa se raahas miut mukanaan jolleki sivukadulle ku yks kuski väitti sieltä löytyvän pysäkin. Ei löytyny ja mummo ei vieläkää uskonu miun sanoja vaan sen piti kysyä ohikulkijoilta XD Onneks sain sen lopulta älyämään että kantsii vaan seurata minuu. Lopulta päästiin sinne tubeasemalle minne oltiin oltu menossakin ja istuin viereiseen Costaan oottamaan Miaa, koska miulla ei oo vielä avaimia. Miakaan ei päässy tubella perille, koska linja oli suljettu, joten silläkin kesti. Lopulta se saapui ja raahauduttiin superväsyneinä kotiin ja ajateltiin vaan rakkaudella pehmeitä sänkyjämme joihin päästäis nukkumaan... kunnes selvis, että Mialla ei oo avainta oven toiseen lukkoon, jonka Mian isäntäperhe oli päättäny myös laittaa kiinni. Mian hostperhe ei vastannu puhelimeen, keltään naapurilta ei löytyny vara-avaimia, meillä oli yhteensä 30 kiloa tavaraa mukana ja ulkona oli aikas kylmä. Kumpikin oli nälkäinen ja väsynyt ja turhautunut. Yritettiin murtautua sisään ikkunoista ja kiivettiin takapihalle tutkimaan, onko siellä ovia tai ikkunoita auki. Mia yritti kiivetä katolle mutta sekään ei onnistunu ja lopulta tultiin siihen tulokseen et sisään ei päästä. (Perhe oli lomalla Walesissa.) Sitten hostäiti soitti ja sanoi, että siivoojalla on se kakkosavain!! Päästiin naapurin mummon luo evakkoon ja se keitti meille teetä ja kahvia. Istuttiin siellä varmaan kolme tuntia, kunnes siivooja saapui paikalle ja päästiin sisään. Odotellessa Mia oli saanut päähänsä että se haluaa käydä Topshopin aleissa, ja meidän piti käydä ruokakaupassa. Niinpä tungettiin väsymys ja nälkä aivojen perukoille ja vaihdettiin vaan nopeesti kotona vaatteet ja lähdettiin kiiruhtamaan Topshoppiin. Sieltä ei sit löytynytkään mitään, ja Mia huokas että Oxford Streetillä ne ois kaupat kymppiin asti auki. "Lähetäänkö sinne?" En muista kumpi ehdotti, mutta lähettiin. Hypättiin vaan bussiin ja matkattiin sinne ja shoppailtiinkin melkein kymmeneen asti. Siinä vaiheessa oli jo niin kuollu olo, flunssa, kuolettava nälkä, jalat ei meinannu kantaa ja tuntu että kuumekin ois nousemassa :D Koomattiin bussissa ja sitten kiiruhdettiin älytöntä vauhtia Subwayn ja kaupan kautta kotiin. Ja eihän kotona vielä nukkumaan käyty, ehei! Syötiin ja katottiin Mian Suomesta tuoma Kesäkaverit-leffa. Yhden aikaan sitten viimesellä kömmittiin nukkumaan. Ah! Oli ihan järkyttävän tajuton päivä. Kiva oli käydä shoppailemassa, mutta tuntuu niinku nuo kaikki tapahtumat ei ois millään voinu mahtua 24 tuntiin ja bussissa Oxford Streetiltä tullessa mietittiin Mian kanssa, lennettiinkö oikeesti tänne vasta tänä aamuna, hah.
Semmonen eilinen ja semmonen vuosi, huh! Nyt mie lähen suihkuun ja sitte valmistautumaan iltaan, heippa!