hengissä ollaan !

Moikka!

Huomaamatta on kulunut kuukausi viimeisestä postauksesta. Oon tehnyt paljon töitä ja nähnyt paljon kavereita. Oon viettäny ihan loistavaa kesää ja päässy tekemään paljon asioita, joita oon halunnutkin. Juhannus oli loistava (vaikka jäinkin humalaisten alle baarissa, polvilumpio lähti sijoiltaan ja jouduin puolekstoista viikoks saikulle... :D), toissapäivänä vietettiin Epin synttäreitä Paukan mökillä, käytiin myös Lillin kanssa Sulkavan souduissa ja tänään oon lähdössä Jossun ja Lillin kaa uimaan. Oon kävässy Mikkelissä Elisan luona pari päivää ja ajellu öisiä teitä millon kenenkin kanssa syvällisiä höpötellen.

Tärkeimmät uutiset on kuitenkin vielä kertomatta! Oon saanu tiedon siitä, mitä teen tulevaisuudessa. Suuntaan nimittäin au pairiksi Britteihin syyskuun alussa! Oon ihan superinnoissani lähdöstä, perhe on ihana ja asuu kivassa pikkukaupungissa mutta kuitenkin lyhyen junamatkan päässä Lontoosta. En malta oottaa, että pääsen bloggailemaan meren toiselta puolen!

Miun tulevaisuus oli vielä viikko sitten aika arka kysymys, koska siitä ei ollu tietoa. Ajattelin, että haluaisin au pairiks, mutta toisaalta elättelin toiveita siitä, että pääsisin Joensuuhun varasijalta opiskelemaan suomea. Elelin semmosessa hattarapilvessä et kyl kaikki vielä ehkä järjestyy ja keksin jotain. Äiti sit sano, et miun pitäis ruveta keksimään, mitä aion tehä. Niinpä sitten päätin uskaltaa ja rekisteröidyin aupair world -sivustolle. Sopiva perhe löyty pian ja nyt ollaan skypetelty ja juteltu ja hoidettu asioita. 5. syyskuuta suuntaan siis Englantiin!

Sain au pair -paikasta tiedon aamuyöstä yks päivä. Saman päivän postissa saapui sitten kirje Itä-Suomen yliopistolta - ottivat miut varasijalta sisään. Onneks paikkaa voi lykätä vuodella, ja pääsen silti lähtemään viettämään unelmien välivuotta. Oli ehkä kohtaloa, etten päässy Joensuuhun suoraan sisään, koska sillon tuskin oisin kuitenkaan saanut lähdettyä yhtään mihinkään ja näin ollen tää koko välivuosi ois jääny välistä. Joensuu kuitenkin kutsuu sitten vuoden päästä!

Lähtö vaatii paljon valmisteluja. Oon varannu poliisilta ajat sekä passin (vanhenee lokakuussa) ja ajokortin (vanhenee ensi vuoden helmikuussa) uusimiseen. Oon psyykannu itteeni henkisesti siihen, että joudun ajamaan "vastaantulevien kaistalla" pieniä lapsia kyydissä ja toivoa, etten törttöile. Jos kyse oiskin vaan siitä, että ajetaan vasemmalla, se ei ehkä oliskaan niin vaikeeta. Siinä on vaan vielä se, että tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään vasemmalta tulevaa, liikenneympyrässä oikeelta tulevaa ja ajonopeudet on esitetty maileina ja eroavat muutenkin suomalaisista nopeuksista. Onneks perheen vanhemmat lupas viedä miut harjottelemaan ensin johonki rauhallisempaan paikkaan :p



Oon ostanu matkalaukun ja alkanu myydä tarpeettomia tavaroita fb-kirppiksellä pois. Oon miettiny jo alustavasti, mitä vaatteita otan mukaan, ettei tarvi perusvaatteita uusia kun ne on kuitenkin täällä Suomessa oottamassa kun palaan. Kuitenkin lasten- ja kodinhoitotehtävissä mukavat ja joustavat vaatteet ois varmasti parempia kun miun Suomessa tyypilliset vaatevalinnat eli bleiserit ja tiukat farkut.

Lisäks miun sanavarastoon on vakiintunu lähdössä olevan sanoja, kuten suomiruoka ja suomiaika. Suomiaikaa jäljellä 51 päivää ja suomiruokaa tulee varmasti ikävä! Ruispaloja pitää ainakin yks pussi viedä mukana ensikoti-ikävän helpottajaksi! Kavereiden kanssa ollaan suunniteltu vaikka mitä läksiäisiä ja piknikkejä ja mietin kuumeisesti, mitä tuliaisia veisin perheelle.

On minuu peloteltukin jo sillä, miten tuun menettämään kaikki Suomen kaverit ja lihomaan sata kiloa ja kyllästymään lastenhoitoon ja riitelemään perheen kanssa. En kuitenkaan anna niiden vaikuttaa. Oon innoissani lähdössä kokemaan uutta!

Kuvat Marian kanssa tehdyltä reissulta kesäkuulta. Farkut, reppu ja bleiseri reserved (Tallinna), paita ginatricot, kengät h&m (Tallinna).