maanantai 5. syyskuuta 2016

VUOSIPÄIVIÄ JA SEKALAISIA KUVIA


Nyt on tullut sitten asuttua kaksi vuotta Englannissa. Tasan tänään tuli täyteen. Yleisesti voisi sanoa, että elämäni on parempaa tänään kuin vuosi tai kaksi sitten. Kaksi vuotta sitten en tiennyt, mitä tuleman pitää, nyt olen tuttu kaiken rakkaan kanssa. Vuosi sitten oli puolestaan pieni henkilökohtaisen elämän kriisi, joka vavahdutteli sisintä ja pisti aina itkemään työmatkalla kuin minkäkin pikku itkupillin. Vuosi sitten kun yhden tällaisen itkukriisin aikana puhuin siskoni kanssa facetimessa, hän sanoi, että jos en tykkää enää olla Lontoossa, voinhan aina tulla kotiin. Niinhän se oli, mutta onneksi jäin. Nykyään herään joka arkiaamu kello 6:00 ja se ei haittaa yhtään, koska elämä on yleisesti niin hyvää. Miulla on kämppä loistavan ystävän kanssa (pomo kutsui meitä kämppiksiä tänään 80-vuotiaaksi pariskunnaksi :-D), maailman rakkaimmat työt ja paljon rakkaita ihmisiä ja asioita. Oli ihana mennä tänään loman jälkeen töihin, kun pellavapää kapsahti kaulaan ja sain taas halia sitä pikku ihmispötkylää. Oli ihana nähdä myös molempia pomoja ja illalla töistä lähtö viivästyikin tunnilla, kun jäätiin vaan sohvalle höpöttelemään. Kun tulin töistä, oli Tia tehnyt illallisen valmiiksi, että pääsin suoraan ruokapöytään. On ihanaa, kun on tällaisia ihmisiä ympärillä!


1.9. tuli täyteen vuosi pellavapään hoitamista. Uskomatonta, että siitäkin on niin pitkä aika! Tyttö on kasvanut hurjasti ja en vaan vieläkään oikein käsitä, että näin ihana työ on just miulla ja just mie saan hoitaa tyttöä vielä toisen vuoden. Oon ennenkin hehkuttanut miun työtä täällä ja sitä samaa se on edelleen! :-D


Tähän kuvaan liittyen mut mihinkään muuhun liittymättä, leivottiin eilen Tian kanssa riisipiirakoita! En oikein vieläkään ymmärrä miten nää onnistui näin hyvin mutta parempi näin päin ;-)


Ostin muutama kuukausi sitten facebook-kirppikseltä viimeinkin oman Pandora-korun, jollaisesta oon haaveillut ikuisuuksia. Sain sitten päähäni, etten voi ostaa siihen yhtäkään palasta noin vaan, vaan kaikilla on oltava joku merkitys. Olin sitten menossa ostamaan itselleni vuosipäivälahjaksi yhtä ihanaa palaa, ja poistuin liikkeestä tämän sormuksen kanssa. Olin kylläkin haaveillut uudesta sormuksestakin jo kuukausia. Tää onkin muuttanut aika pysyvästi tähän vasempaan keskisormeen, ja tykkään tästä hirmuisesti! Harmi vaan, että nyt jäi se korupala saamatta :-D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti