but the sun is still in the sky and shining above you

Lauantaihuomenia!

Oon taas kissavahtina ja aloitin aamun Ella-rouvan kanssa aamupalaillen puutarhassa auringonpaisteessa. Ei huono! Ellalla oli tosin suuri kiinnostus miun suklaakeksejä kohtaan, vaikka ahmatti oli hetkeä ennen hotkinut jo pussillisen omaa pöperöään.

Heräsin tänä aamuna hyvin levänneenä ja virkeänä ja ajattelin, että joo kello on varmaan kymmenen. Pieni vilkaisu rannekelloon synnytti epäuskoa. Puoli kuusi?! Haha. Aamuheräämisistä on tullu viime aikoina tosi helppoja, en torkuta ollenkaan vaan pomppaan samantien ylös sängystä kun kello soi. Ja muutenkin heräilen suhteellisen aikaisin, vaikka saisikin nukkua pitkään. Vaikka takana on muutama pitkä päivä, tuntuu energiaa riittävän.

Nyt odottelen elomerkkejä tän päivän touhukaverista. Oli suunnitelmia yhdeksitoista mutta neidistä ei ole edelleenkään kuulunut mitään... Ehkä kohta ;)