KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO

Suomen lomani aikana kävimme perheen ja sukulaisten voimin Koloveden kansallispuistossa sähköveneristeilyllä. Tuolla kansallispuiston alueellahan moottoriveneellä liikkuminen on kiellettyä, ja tämä sähkövene oli paitsi kaunis, myös hiljainen. Nopeasti sillä ei eteenpäin päässyt, mutta sehän ei haitannut. Ehdittiin ainakin katsella maisemia.



Kolmen tunnin risteilyn aikana noustiin veneestä vain kerran, Ukonvuorella. Siellä oli muinainen kalliomaalaus, mutta mielestäni se ei kyllä ollut paikan hienoin juttu. Nämä maisemat nimittäin olivat mielestäni jotenkin tosi kiehtovia. Olen aina pitänyt näiden kuvien kaltaisia maisemia lähinn ryteikkönä, mutta nyt (ehkä, koska olen ollut poissa näistä maisemista) löydän näistäkin eräänlaista kauneutta. Ei samalla tavalla kuin tropiikin värikkäästä luonnosta, mutta onhan tässäkin nyt jotain tosi kaunista ja hienoa.

Risteilyn aikana kirjaimellisesti sekä satoi että paistoi. Satoi silloinkin, kun jalkauduimme veneestä ja keitimme nokipannukahvit. Itse tosin join teetä, mutta nokipannun pohjalle oli jäänyt edellisestä kahvittelusta puruja, joten teessä maistui kahvikin ;-) Äitini oli keittiön hengettärenä ottanut korvapuusteja mukaan. Nam!

Risteilymme lähti Kirkkorannasta ja saapui sinne. Siitä siirryimme autolla Nahkiaissalon luontopolun alkuun, edelleen Koloveden kansallispuiston alueella. Meidän perheellä alkoi olla kiire toisaalle ja kaikilla nälkä, joten patikoimme luontopolun älytöntä haipakkaa nuotiopaikalle.


Paistoimme makkaraa ja herkuttelimme sämpylöillä, jotka äiti oli leiponut aamulla ennen lähtöä. Nam nam!

Ruokailun jälkeen minä, äiti ja iskä pakattiin kimpsut ja kampsut hyvin vikkelään ja juostiin takaisin autolle. Noista maisemista olisi ehkä saanut enemmän irti vähemmällä kiireellä, mutta oli kerta kaikkiaan pakko joutua toisaalle. Ehkä jonain päivänä patikoidaan vähän rauhallisemmin :)